19.12.2012

Pipareiden tuoksua

Olemme leiponeet lasten kanssa pipareita jo pari satsia. Ne tulevat syödyksi miltei samaa tahtia, kun valmistuvat. Nyt voin ylpeänä kertoa etten ole maistanut ainuttakaan. Piparitaikinan suhteen ei ole ihan yhtä hyvä tilanne, sitäkin tosin vain parin piparkakun verran. Joka joulu on pakko maistaa vähän taikinaa. Milloinkohan kasvan tästä yli.

Mun suosikkikuviot


Joululeivonnaisista pahempi kiusaus ovat joulutortut. Niistä tulee onneksi nopeasti huono olo, eikä kovin montaa pysty syömään. Meillä on ollut tapana tehdä jouluksi myös kuivakakkua, yleensä tiikerikakku, jota on tullut syötyä. Melkein pitäisi jättää tänä jouluna väliin. Tosin en halua, että laihikseni vaikuttaa lapsiin. Täytyy vain pysyä tiukkana ja olla syömättä yhtä palaa enemmän.

Koristeltuina

Voi että, mulla on nyt aivan kamala flunssa. Miten voinkin olla taas kipeä, kun juuri paranin edellisestä. Liikunta on jäänyt ihan naurettavan vähäiseksi, onneksi painon pudotus ei ole pysähtynyt kokonaan. Voin vain kuvitella, kuinka paljon nopeammin sitä laihtuisi, jos saisi aikaiseksi harrastettua enemmän urheilua.

Piparitalon katolta

Otin ensimmäisen lusikallisen psylliumkuitua äsken vissylasillisen kanssa. Hassua, vissy alkoi kuohua enemmän kuin poretabletin kanssa. Huomasin, että kuitulasillisen jälkeen kannattaa juoda vielä iso lasi vettä päälle. Rakenne oli ihan ok, eikä maistunut millekään. Toivottavasti nyt suolisto puhdistuu.

2 kommenttia:

  1. Ihanan näkösiä noi valmiit piparit!! Tuli ihan vesi kielelle täällä ruudun toisella puolella!:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tyttöjen puolesta :) Värit on kyllä herkulliset!

    VastaaPoista